Virkattu pitsinen laukku

Olimme Ainon tädin syntymäpäivillä viikko takaperin ja tapani mukaan halusin kehitellä Viiville jotakin itsetehtyä lahjaksi. Mielestäni jo lahjan tekeminen on puolet siitä ilosta kun antaa sen saajalleen. Aina on toki mietittävä tarkkaan minkälainen sopisi lahjan saajalle. Viiville siis virkkasin pienen laukun, johon mahtuu aikalailla puhelin, pieni lompakko ja huulipuna sekä puuteri. Lahjan saaja oli oikein mielissään ja itselle tuli hyvä mieli, kun taisi osua oikeaan.

Ohje on kirjasta " hurmaavat pitsit". Helppo tehdä kunhan vaan ensin pääsee jyvälle ohjeesta. Itse jouduin muutamaan kertaan ensimmäisen purkamaan, kun oli hieman hakusessa oikean kokoisen virkkuukoukun löytyminen. Ohjeessa koukun koko on 0,85 ja sillä koolla varmasti tuleekin ohjeen mukainen lompakko. Itse tein koululla 1,25 ja sain kassin aikaiseksi. Lankana on Eldorado puppets puuvillalanka.

Sisustan ulkokuoren ompelin mustasta paksummasta kankaasta, jota oli jäänyt kangaslaatikkoon jostakin aikaisemmasta projektista. Sisusta on puuvillaa, hieman pirtsakkaa tunnelmaa tuomaan, kun laukku itsessään on muuten niin tumma, sekin jämäkangasta laatikosta. Kassissa on 15cm kukkarokehys, joka ommeltiin käsin kiinni. Olkaketjun löysin Löytötavaratalon koristeketjuista, jota myydään metritavarana. Siellä oli todella hyvä valikoima ja vaikka minkä välisiä ketjuja. Tietää mistä kannattaa hakea, vaikka olisi muunkin värinen kehys ympärillä.

Seuraava kassi onkin jo tilattu, tietää mitä seuraavaksi väkertelemään. Mukavaa puuhaa se ainakin on.

Aino 5v.

Tänään juhlittiin Ainoa 5-vuotta. Joka vuosi sitä ihmettelee mihin aika katoaa, vastahan oltiin synnärillä pienen nyytin kanssa ja molemmat ihmeteltiin toisiamme. 

Nyt Aino on tomera ja itsepäinenkin pikkutyttö, joka tykkää kirjojen lukemisesta ja askartelusta. Niin ja leipomisesta, tulee selvästi äitiinsä, haha..

Aino ottaa toiset huomioon ja on yleensä ystävällinen ja pirtsakka. Päiväkodissa olivat keskustelleet ystävyydestä lähiaikoina ja Ainon ajatus ystävyydestä oli "ystävää pitää auttaa", kun muilla oli ollut jotakin leikkimiseen liittyvää. Ihanasti sanottu.

Aino halusi synttäreilleen (yllätys, yllätys) poni kakun. Tänä vuonna valittiin Pinkie Pie. Ympärille Aino halusi kukkasia ja tämähän äiti yritti jälleen parhaansa jotta tytön toive tulee täytettyä.

Kakku on tehty kolmesta levykakkupohjasta ja täytteenä on yksinkertaisesti kermavaahto + appelsiini tuorejuustoa sekä persikat palasia.

Pursotuksessa kermavaahtoa, joka on jämäköitetty vaniljakreemi jauheella.

Koristeet ovat sokerimassaa.

Vappu kun on ihan nurkan takana, tarjolla oli myös munkkeja ja simaa. On ne vaan niin hyviä, kun kerran vuodessa tulee tehtyä.

Onnistunut päivä taas kerran, onnellinen pikku tyttö. Ihania uutisiakin ollaan tänään kuultu, häähumua ilmassa. Jospa saisi alkaa jo ideoimaan seuraavaa häälahjana. Ihanaa!

Käyn itse varmaan jonkinlaisilla ylikierroksilla, kun olen tänään jo herännyt ennen seitsemää paistamaan munkkeja ja vieläkään ei nukuta yhtään, päinvastoin. On ihan sellainen olo, että voisi vaikka siivota tai lähteä lenkille kunnolla, liikaa kahvia kenties...?

Jospa sitä yrittäisi edes ja kömpisi miehen kainaloon.